Kun turkkilainen perhe kokoontuu syömään, pöytä täyttyy useista eri ruokalajeista.
Kun turkkilainen perhe kokoontuu syömään, pöytä täyttyy useista eri ruokalajeista.

Turkkilainen pizza: Suurin osa ravintoloista tarjoaa pizzan sellaisena kuin me sen tunnemme. Turkkilainen pizza on hieman erilainen, ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.
Pizzan koko voi vaihdella pienen pienestä jättimäiseen.
Täytteenä on yleensä naudanjauhelihaa, sipulia, persiljaa ja tomaattikastiketta. Päälle puristetaan hieman sitruunaa.
Kasvissyöjän kannattaa kokeilla juustopizzaa, turkkilaista margaritaa.
Turkkilaisessa pizzassa on runsaasti juustoa, joten se on melko rasvainen. Pohja on ihanan rapea, sillä kuoreen on leivottu ripaus ruisjauhoja.

Ottomaanipannu: Mehevä uuniruoka, joka on saanut nimensä Turkin historiasta, ottomaaniajalta.
Ottomaanin pannusta on useita versioita. Yleensä siellä tirisee naudan-, lampaan- tai kananlihaa kasvisten ja mausteiden kanssa haudutettuna.
Tekotapa vaihtelee paikkakunnittain ja vuodenajoittain.

Jälkiruoka: Turkissa osataan laittaa suu makeaksi. He rakastavat erityisesti hunajassa lionneita kakkuja ja leivonnaisia. Myös vanilja- ja suklaavanukkaat ovat suosittuja.Jälkiruokapöydässä on usein tarjolla tuoreita hedelmiä, melonia, marjoja ja viinirypäleitä.

Keitto: Unohtakaa nakkikioskit ravintolaillan jälkeen - turkkilaiset syövät baarista palatessaan keittoa.
Sopparavintolat ovat avoinna läpi yön ja tarjoavat huikopalaa illanvietosta palaaville paikallisille.
Herkkuihin kuuluvat lampaan aivoista ja silmistä valmistetut keitot, mutta myös maukkaita tomaatti-tai kanavaihtoehtoja on saatavilla.

Leipä: Leipä on tärkeä osa ateriaa ja se syödään aina tuoreena. Edullista leipää saa höyryävän tuoreena lähes jokaisesta kulmamarketista.
Eilispäivän leipää ei heitetä pois, vaan se annetaan naapurin kanoille tai lisätään suurusteeksi ruokaan.
Maista myös herkullista seesamirinkilää, simittiä. Niitä myydään pienissä kojuissa heti aamusta alkaen.