Kun suunnittelet lomaasi, voit täältä löytää parhaat nähtävyydet ja paikat joihin kannattaa tutustua.
Kun banaanilaiva tuli Alanyaan
Alanyasta on aina tehty kauppaa naapurimaihin, ja kauemmaskin. Kauppalaivat Egyptiin ja Kyprokselle lastattiin täyteen puutavaraa, seesamin siemeniä, papuja, pähkinöitä ja hedelmiä. Takaisin tulleessaan ne toivat suolaa, saippuaa, öljyä ja erilaisia matkamuistoja kaukaisilta mailta.
Kapteeni Serifali Ahmet Agan kauppalaiva palasi kauppamatkaltaan Egyptistä lastissaan eksoottisia tuliaisia. Hän oli napannut paikallisesta bazaarista isolehtisen banaanipuuntaimen, jolla suunnitteli sulostuttavansa puutarhaansa.
Kun banaanipuu alkoi kasvattaa hedelmiään, kapteeni kielsi perhettään koskemasta niihin. Nehän saattoivat olla myrkyllisiä.
Keräämättä jätetyt banaanit kypsyivät ja alkoivat lopulta tipahdella puusta alas. Makeat herkut keräsivät ympärilleen valtavat määrät muurahaisia ja muita hyönteisiä.Tämän nähtyään kapteenin taloudenhoitaja ymmärsi, etteivät eksoottiset hedelmät olleet ensinkään vaarallisia. Hän maistoi hedelmää ja ihastui ikihyviksi. Tämän jälkeen kapteenin perheessä tarjoiltiin usein jälkiruokana makeita banaaneja.
Alanyan alue ja Välimeren rannikko ovat ainoita banaanialueita Turkissa. Suotuisa alue on noin 200 kilometrin pituinen kaistale Manavgatista Alanyaan ja Anamuriin asti.
Banaani on erityisen herkkä hedelmäpuu ja vaatii kasvaakseen runsaasti kastelua ja miedon ilmaston. Talven saapuessa banaaniviljelmät suojataan kasvihuoneilla. Yhdestä puusta saadaan vuoden aikana kaksikin satoa. Banaanipuu pystyy tuottamaan jopa 75 kiloa hedelmiä satokauden aikana.
Turkkilaiset banaanit ovat hieman pienempiä ja makeampia kuin supermarketeissa näkemämme. Turkissa tuotetaan vuodessa jopa 40 000 tonnia banaaneja. Se ei kuitenkaan riitä edes kotimarkkinoiden tarpeisiin, joten vientiin asti turkkilaiset banaanit eivät ehdi.
Kun Atatürk vieraili Alanyassa
Atatürk kutsuttiin vierailemaan Alanyaan jo vuonna 1930, kun hän oli virallisella matkallaan Aspendoksessa. Hän otti kutsun vastaan, ja lupasi saapua lähitulevaisuudessa. Atatürk piti matkustamisesta, ja reissasi vapaa-ajallaan ympäri maata. Ollessaan purjehdusmatkalla Välimerellä vuonna 1933, hän sai telegrammin Gülcemalnimiselle laivalleen. Se oli lähetetty Alaiyesta, joka on Alanyan entinen nimi. Morsetusvirheen vuoksi kaupungin nimi oli kääntynyt Alanyaksi. Telegrammin luettuaan Atatürkin kerrotaan kysyneen: Voinko muuttaa kaupungin nimen Alanyaksi, se kuulostaa hyvältä nimeltä? Olkoon kaupunki tulevaisuudessa Alanya.
Kaksi vuotta myöhemmin Atatürk oli laivastonsa hävittäjän kannella, kun hän pyysi suuntaamaan laivan kurssin kohti Alanyaa. Oli aika täyttää vuosia sitten annettu lupaus.
Aikaisin helmikuun 18. päivän aamuna vuonna 1935, päivää suunniteltua aikaisemmin, laiva ankkuroi Alanyan satamaan ja Atatürk nousi maihin.
Aikaisesta saapumisesta johtuen virallinen tervetulokomitea ei ollut presidenttiä vastaanottamassa, mutta paikalla ollut sotilas tunnisti Atatürkin, ja varsin pian myös virallinen protokolla kiirehti paikalle.
Hetken levättyään, siistiydyttyään ja nautittuaan kunnon aamiaisen, Atatürk käveli kaupungin kaduilla kuunnellen ihmisten kuulumisia. Mistä sinä olet kotoisin? hän kysyi yhdeltä. Alaiyestä, kuului vastaus. Ei, paikan nimi on nyt Alanya, Atatürk vastasi.
Eräs vastaantulija oli pukeutunut villatakkiin ja Atatürk kysyi häneltä, oliko hän neulonut sen itse. Kun kutoja nyökkäsi vastaukseksi, Atatürk taputti häntä olkapäälle ja sanoi: Hienoa, erittäin hienoa.
Kun Atatürk myöhemmin aamulla oli lähdössä Alanyasta, eras kalastaja toi Atatürkin laivan miehistölle kaksi laatikkoa mandariineja.
Mistä nämä ovat kotoisin? Atatürk kysyi. Kalastaja vastasi: Omasta puutarhastamme, kenraali, omasta puutarhastamme.
Tosiasiassa mandariinit eivät olleet kalastajan omia, mutta hedelmien oikea omistaja ja muut alanyalaiset eivät moisesta lipsahduksesta pahastuneet. Olihan pääasia, että Atatürk miehistöineen sai lahjaksi laatikollisen alanyalaisia mandariineja.
Pian vierailun jälkeen alanyalaiset lähettivät Atatürkille telegrammin, jossa he kiittivät lyhyestä vierailusta.
Atatürk vastasi: Olin syvästi liikuttunut ystävällisyydestänne ja ilostanne, jonka lyhyt vierailuni Alanyassa tarjosi. Vaikka vierailuni oli hyvin lyhyt, minulla ei ole syytä uskoa muuta ja minusta tuntui ettei minun tarvitsekaan viipyä pidempään. Haluan jälleen toivottaa parhaimmat terveiseni kaikille Alanyan asukkaille. K. Atatürk.
Talo, jossa Atatürk asui, on nykyisin pieni museo. Siellä on esillä valokuvia ja muutamia Atatürkin henkilökohtaisia tavaroita.
Vanhoja Alanyalaisia tapoja ja perinteitä
Muista, ettei kaikille tavoille ole suoraa loogista selitystä, vaan osa niistä ovat symbolisia tapoja. Tässä mainittavat tavat ja perinteet ovat vain pieni valikoima lukuisista, eikä monia niistä enää nykypäivänä toteuteta.
Lapset:
- Vastasyntyneeltä lapselta ei leikata kynsiä ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana. Kuusikuukautisena lapsen käsi laitetaan isänsä takin taskuun, mistä lapsi nostaa rahaa. Rahalla ostetaan hedelmiä ja pähkinöitä, jotka nautitaan yhdessä naapurien kanssa. Tämän jälkeen lapsen kynnet leikataan.
- Kun vastasyntynyt lapsi saapuu syntymänsä jälkeen kotiin, kaikki vierailijat kutsutaan illalliselle. Tämän tarkoituksena on välttää sitä, että lapsesta kasvaisi itsekeskeinen.
- Jos samalla alueella syntyy samana päivänä useampia lapsia, lasten vanhemmat tapaavat ja vaihtavat keskenään ompeluneuloja tai leipää. Tällä vältytään siltä, että lapsista tulisi laiskoja.
Sairastapauksissa:
- Jos koira haukkuu sellaisen talon ulkopuolella, jossa on joku sairaana, sen sanotaan olevan huono enne. Talosta heitetään tuolloin koiralle sipuleita ja hehkuvia hiiliä. Samalla koiralle huudetaan:Toivottavasti poltat suusi.
- Jos jonkun silmä tulehtuu, sitä tulisi huuhdella koiran juomakupista otetulla vedellä. Sen sanotaan poistavan tulehduksen.
- Jos korvan ympärillä on turvotusta, tulee turvonneen kohdan ympärille piirtää ympyrä kuolleen sian hampaalla. Tämä tulee tehdä tähtikirkkaana iltana ja sen jälkeen tulee rukoilla.
- Jos jollakulla on allergia, tulee hänen vaatteisiinsta sitoa punainen nauha. Tämän jälkeen ryhmä lapsia ajaa häntä takaa hokien kaikki samaa lausetta. Tämän tulisi saada allergia katoamaan.
Matkailija:
Kun joku on lähdössä pidemmälle matkalle, kaadetaan maahan hänen eteensä vettä. Tämän jälkeen matkan tulisi sujua yhtä helposti ja vaivattomasti kuin virtaavan veden kulku.
Kuninkaallinen arkkitehti Sinan
Kuninkaallinen arkkitehti Sinan syntyi Ağırnasin kylassa lähellä Kayseria.
Vuonna 1511 kun Sultan Istanbulin Selim oli vallassa, han oli mukana Egyptin matkalla arkkitehtina. Vuonna 1521 hanesta tuli Kaluni Sultan Süleymanin henkivartija ja vuonna 1538 hanesta tuli ottomaanisen valtakunnan paa-arkkitehti.
Han aikaan sai kolme todella tunnettua tyota.
Hanen ensimmainen tyonsa, jota voidaan pitaa jonkinlaisena opinnaytetyona oli prinssin (shahzadah) moskeija. Hanen toinen merkkittava tyonsa oli 1550-1557 rakennettu Süleymanin moskeija. Tama moskeija itsessaan on ollut mita upein rakennustyo. Hanen loistavin tyonsa on kuitenkin ollut Selimien moskeija Edirnessa.
Kaiken kaikkiaan Sinan suunnitteli noin 360 rakennusta. Useimmat niista sijaitsevat lahella Istanbulia.
Valitettavasti Sinan kuoli 17 huhtikuuta 1558.Hanet on haudattu oman teoksensa, Süleymanin moskeijan hautausmaalle, joka sijaitsee aivan moskeijan muurien ulkopuolella. Myos tie on nimitetty hanen kunniakseen Mimar Sinan tieksi. Hanet haudattiin lahelle hanen suurinta suosijaansa sultan Süleymania ja sultanin vaimon Haseki Hürremin hautaa.